Kaniini ja epäonni

Kaniini herrää ja kompastuu. Kaniini oon valkea ko lumi.

Ko kaaniini meinaa syä frykostia se tiputta kipon täynä muuruuttisoppaa. Ko se mennee ulos se kohtaa kissan.

Kaniini selitttää mitä oon tapahtunu.

Kissa sanno:

- Sulla epäonnipäivä.

Kaniini jatkaa päivää...

...hinkissä. Niin ette ei kukhaan satuta itteä.

Mutta yhtäkkiä hinkki alkaa rullahmaan alas piilitietä päin.

Mutta sitten kettu tullee. Kettu stoppaa hinkin ja kyssyy kaniinilta mitäs se meinaa syä murkinaks.

Kaniini vastaa:

- Muuruutti.

Kettu vastaa:

- Oh! Hauska! Mie tulen sinun kans matkhaan.

Kaniini vastaa:

- Oi, ko siivoa, mutta mie halvaan syä itte.

Kettu kyyssyy:

- Miksi niin?

Kaniini vastaa:

- Mulla oon epäonnipäivä ja mie en halvaa ette sie loukkaat ittesti.

Kettu vastaa:

- Synti, mutta sitten mie voin syä sinut nyt varsin.

...Mutta kaniini oon niin kätevä ette hään kerkis vaihtaa paikkaa kaniinistatyyn kans.

Sitten kaniini laukko kotia.

Kotimatkalla hään kohtasi koiran ja haijin, väylän varrella.

Ja net hunteerasit miksi kaniini laukoo niin hopusti.

- Siksi ko kettu jahtaa minua, kaniini sano ja matkasi kotia päin.

Ko kaniini pääsi kotia, se näki ette sen pensaassa oli ruusuja. Kaniini tuli niin iloseks ja sano:

- Joskus sitä tekkee vain väärin.