Vilgo

Mun lean Àjlla, ja mu boazu Vilgo lea okta dain Sámiid sáŋgáriin mu mielas. Ja

dat lea dan muitalus manin!

Vilgo lea vihtta jagi, ja lea girjját. Vilgo orru duoddaris olles geasi ja čavčča, gárdinin olles

dálvvi ja mu váimmus geazzu áiggi.

Son liiko leahkit ollu olbmuiguin, okta dain olbmuin lean mun. Son maid liiko borrat, ja báhtarit. Ja beaivi lea mu čuovga muhto go beaivi jáddá, de Vilgo lea dat. Ja dat lea muitalus got son veahkihii mu beassat deike dan beaivái, ja veahkehan máŋga ealli.

Vihtta jagi áigi okta beaivi ovdal min galge merket misiid, mun ledjen gárddis addime

biepmu bohccuide, dalle soamis jearahii mu, jus mun hállin unna miesáža. Dat lei Issát

gii jearai. Issáhis ledje maid bohccot dan gárddis. Sus lei nu ollu bohccot, ahte moadde

miesi son láve addit munnje. Ja son čájehii makkár miesáš son meidnii addit. Dat lei okta

earenomáš miesáš.

Mun gehččen, ja jurddašin manin son ii ieš fuollan dan miesi? Muhto go juo somis addá juoidá mun ferten lohkat juo. Nu mun dahken. In mun diehtán dan, ahte dát boazu boahtá mearkkašit ollu munnje ovtta beaivvi.

Go mun bessen ruoktut mun ii jurddašan dan miesi birra. Ja diibmu lei ollu nu mun

vulgen nohkkat. Nubbi beaivvi min galggaimet merket visot misiid min gárddis. Muhtu

dát mii geavai lei máŋga diibmu dassá.

Go moadde diibmu lei gollán mun cokkalin liegga biktasiid, skuovaid ja vulgen. In

dárbbahan bahkket biepmu ja diekkáriid. Go mu eadni ja áhčči láve váldit diekarit

mielde.

Go min lei vuodjimen dohkot mun jurddašin dan earenomáš miesi maid Issát lei

addán mutjnet. Mun ii sáhttán vuordit, áhte merke miesi mu merkii.

Go min olliimet,mun gehččen birra gos dat unna miessaš lei. Mun ii oaidnán su goste, mohtu go okta boazu lei sirdán mun oidnen dan. Unna miesáš lei nu earenomáš, áhte mun measta ii

jáhkán mun ožžon su.

Váhkestáhká olbmot álge vuolgit gárddi sisa. Ja mun vihken viežžat suohpana biillas, ja mun vihken gárddi sisa. Mus lei nu miella darfehit dan unna miesáža. Ja nu mun geahčalin, ja geahčalin. Mun dovden, áhte mun šadden buoret njoarostit juohke gearddi. Mun geahččalin váldit su, ja mun dovden dat lei juoga maid bođii mu sisa juohke gearddi go mun geahčalin njoarostit. Mun ipmirdin, áhte dan miessi gal boahtá veahkihit mu olles eallima. Ja fáhkkestaga mun ožžon su gitta.

Mun huiken Áhči ja son boađi leavttus. Son válddii miesi ja čohkkedii dan nala. Son logai, áhte miessi gal lei fiinnis ja jearai gean miessi dat lei. Mun lohken dat lei mu. Mun nai lohken, áhte

Issát lei áddán dan. Son mojohalai ja álggii merket su. Mun geahčen ja jurddašin maid dat

lei mii máhkaš bođii mu sisa go mun geahčalin váldit su. Go son lei geargan son logai

áhte dan miesi gal lei ráfálaš miesi.

Go visut miesit ledje merkejuvvon min luittiimet sin. Mun geahčen go mu miessi manai.

Mun dihten, áhte mun ii boađe oadnit su bádjel olles geasi ja čakčat dál. Muhtu nubbes

go mun boađán oaidnit su son lea stuoris.

Go dálvi lei boahtán ja visot bovccot gárddis vas. Mun ja mu viellja čuovui mielde

biebmat. Mun oidnen mu bohcco fas. Son lei sturron nu ollu. Sus lei nai čoarvvit dál, ja go

mun oidnen dan, mu muiten maid geavai miesemearkumis.

Juoidá boađđi mu sisa dego, go mun geahčalin suhpet su, ja go mun muiten dan mun vihken viežžat suohpana, ja mun álgen suhpet su fas. Son čužžon jaskat ja mun suhpen su. Juohke geirdi mun geahčalin suhpet su mun šaden buorebut. Ja dat seama dovdu boađi vas. Áhte joaiga boađi mu sisa, soaita dat lei fábmu, vai?

Ŋjealie jágii maŋŋel visot boahccut lei gárdin vas. Ja Áhčči bođii ruoktut ja logai áhte mu

earenomáš boazzu lei skihpan. Mus šattai váivi muhto veahá ilolaš go son logai min

vertii váldi su ruoktu.

Nubbi beaivi son lei min luhtte. Su ođđa orrun báiki lei olggobealde min dállu. Mis lei unna gárdi sutjne. Juohke beaivi mun vulgen olkus biebma su. Son lei šadan nu stourra dan ráin mun oidnen su vuostas geardi. Ja de mun gávdnen okta námma sutjne. Sus lei moade čáhpes dielgut sealkin, ja son lei vielgat. Vilgo! Vilgo lei su ođđa námma.

Mun ii láven lihkat ollu juhke beaivi. Ja jus don ii lihka nu ollu, don ii lea nu dearvas. Ja

mun hálin lihkat muhtu in diehtan got. Muhtu de mun fuobmái áhte jus mun vázzan

Vilgon de son nái šada iloláš ja mun beasan lihkat!

Ja nu mun álgen lihkat juhke beaivi.

Go mon čohken skuvlan juhke beaivi mun juradáši Vilgo birra. Go moai vihke ja vázze

ilolaš. Go mun beasen ruoktut mun lávi alot viehkat Vilgo lusa ja álgen vázzit sutjen.

Muhto okta beaivi go mun lei vázzimen mu vielljan son álki ruohtat. Nu johtilii ahte dan

bádi mun dollen nu son ii gálgan bahtarit beare vuolgi su mielde. Moai ii diehtan maid

moai gálgkai dal. Moai oaini got son beare rouhtai meahčái. Visot geavai nu juhtelit áhte

moai bearre čučui dies. Váhkesdaga mun lohken sutjnet áhte moai válde suohopan ja de

moai gávdne su ja geahčalit suhpet su gitta. Moai dágai dan ja álki ohžat su.

Go moai vázzan unna gáska moai vuolani. Mun lohken áhte son soaita leahkit meahzis. Son

nái jáhki dan, ja nu moai álki ohžat doppe. Fáhkkestaga mun oidnen loaitat. Loaitat okta

boazus. Mu vielja nái odni dan ja nu moai čuvui dan. Ja juste dele moai oidni Vilgo. Muhtu

dat ii lean beare son geana moai oidni. Dat lea nai okta bierdna!

Vilgo lei sihkarit viehkan ja soaitan boktit okta bierdna. Mun in jáhkan mu vuostas geardi oaidni okta bierdna boađi leahkin dan vuogis. Mun nu bállen ja beare vihken Vilgo lusa.

Mu vielja bearre čuočui ja geahčai. Mun dihten maid son juradaši. Son jurdaši ahte mun lei jálá. Mun vihken dego mun lei bálán dan bierdnan. Ja jus don lea balan, de dat bierdna maid álga

dáhkat dan.

Bierdna alki rouhta dan čiejnalis mouhtan. Dan alki rouhtat mu nála. Vilgo

orrui ipmirdit áhte dal dan bierdna sahti godit min. Mu jurdagi ii lean jurdášeamen. Ja

juste dele Vilgo veli ja mun hásken su sealki nála, ja Vilgo rouhtai mu vielja lusa. Mun

rohtistin su vilgo sealki nala. Mun dovden áhte son dolesti mu bira, ja Vilgo rouhtai

leaktuin.

Galbma biega bosui mu nala. Ja mun gulen áhte somis min máŋin lei. Mun

geahčen maŋus ja mun oidnen dan bierdna. Juoida lagan fábmu boađi mu sisa vás. Dan

gerti mun lei nu galanan danin mun lea ii diehtan maid dan fábmu lei. Ja dele joagalagan

jiedna boađi mu sisa.

- Ále bala, dat lea beare mun. Vilgo!

Mun ii jáhkan maid mun gulen. Dat lei Vilgo. Muhtu maid su jiedna dagai mu oaivi siste?

Soaita dan fábmu lei Vilgo maid boađi mu sisa.

- Mu eallin ovdal mun šaden okta boazzu mun lei okta olmmoš. Mu eallin lei lossa,

mun dovden ahte ii oktage liikui mu... Ja dal mun.. mun.. mun oazen joagaladje

fábmu nu mun máhten voulgit olbmo sisa ja... dego oaidnit maid olbmot jurdaši.

Ja don dieđat Issát. Mun vuolgen su sisa ja mun dieđan ahte son atti mu dutnje

danin son ii liikon mu. Son jahki mun ii boahtan eallit nu guhka, ja son ii liihko go

miesit jábme. Ja dat lea manin dos lea mu dal, logai Vilgo.

Mus lei nu váivi máŋelas. Dat gal vástidi mu jearaldaga..

“Mannin son ii eiš houlan dan miesaš?”

- Vuorte dal! Ná delle go mun geahčli suhpet do miesemearkumin. Mun lohken.

- Juo? Logai Vilgo.

- Dan fábmu maid mun ozzen mu sisa, lei dat don maid vulge mu sisa?!

Vilgo ii vástidan. Muhtu mon dihten juo maid son livče lohkan.

Go mun, Vilgo ja mu vielja boađi rouktut mun dihten áhte dan bierdna lei sillun

rouhtat mouhtagis. Moai ii lohkan maide munno váhnemiidda. Diibmu lei ollu go

mun bohten rouktut. Mun vulgen olkus ja dan fábmu boađi. Mun lohken gihtu mu

jurdagin ja dihten ahte son gullai dan.

- Go don leat nohkamen mun ii leat das. Son lohká.

- Gos don leat?

- Mun lean mu olbmáid luhtte, mu olbmát eai leat nu čeahpit ollu diŋggain, ja de sin

hále ahte mun veahkan. Mun ii dieđe manin?

- Sihkari danin don leat nu čeahppi visot diŋggan. Mun lohken ja boagustin, ja nu

Vilgo maid.

Mun dihten ahte son veahkihi visot eallibit olles Sámin danin son

logai dan mutnje, ja mun ii loga eanet danin sáŋgárat ii muital earat olbmui earot

sin ráhkasat.

Mun nái dihten áhte son lea nu jođán, ahte son soaitá leamaš birra

olles Sámis ovtta ijas. Gal visot eallit olles Sámis lea su olbmát.