Vuoncávaris Henry
Elle-Márge lihkká go vuoncávaris Henry biškkun bovttii su.
- Man árrat don leat lihkkan! dajai Márjá eadni.
- Dal lea diibmu bealle gávcci dajai Lars-Ivar áhčči, dál fertet sihkkelastit skuvllii.
Elle-Márge sihkkelasttii skuvlii. Elle-Márge jorrá sihkkelis ja álggii čierrut. Fahkkestaa Henry boahtá ja son girddihii ruoktot su.
- Don leat albma buorre ustit, dajai Elle-Márge.
Vuoncávaris lei miháš!
- Eadni boađe! čurvon mon.
- Muhto Elle-Márge, manin leat ruovttus? Skuvlla lea han álgán! dajai eadni.
- Muhto mon jorren sihkkeliin ja de bođii Henry girddi ja girddihii mu ruoktot! vástidii Elle-Márge.
- Gos Henry lea? jearai eadni.
- Mon in dieđe, dajai Elle-Márge.
- Henry!
- Henry!
Vaikko man olu čuorvvuime ean oaidnán ean ge gullan Henry.
Juste go leimme vuolláneami gulaime go vuoncávaris biškkui. Henry leai girdán jávrái ja čohkkehan näckroslasta nala!
Mon vihken mu latnjii ja molsson vuojadan biktasiidda. Mon vihken jávrái ja vudjen Henry lusa. Son leai hohkkame. Dakkaviđi go bohten gáddái Henryin de vulggiime ealibiiddoaktára lusa! Sii dadje ahte vuoncávaris várrestuvvá, lihkkos!
Elle-Márgemáhtii viimmat mannat ruoktot ja borrat ja oađđit guhkes beaivvi maŋŋá.
